Akatemia tutkii valtaa, kerrotaan


Suomen Akatemia tutkii valtaa. VALTA-tutkimusohjelma jatkuu vuoteen 2010. Rahaa ohjelman hankkeille on myönnetty 6,5 miljoonaa euroa (Akatemian tiedote 6.11.2006) .

Tutkimusohjelman hankkeet akatemian nettisivujen mukaan:

  • Eriksson, Marja (TAY): Johtajuus, valta ja pelko
  • Heiskala, Risto (JY): Valtaeliitit ja vallan käsitteet: suomalaisen markkinaregiimin hallinta
  • HeiskanenTuula (TAY): Monimuotoisuus ja valta sukupuolittuneissa organisaatioissa: Työpaikat ja sukupuolten välinen tsa-arvo.
  • Helkama, Klaus (HY): Valta Suomen metsä- ja luonnonsuojelupolitiikassa kansalaisten mieltämänä: poliittisen psykologian sovellus
  • Karvonen, Lauri (Åbo): Medborgarmakt i representativ demokrati
  • Kauppi, Niilo (HY): Kilpailuyhteiskunnan hallinta – suomalainen markkinavalta vertailevasta näkökulmasta: Poliittiset instituutiot
  • Kivikuru, Ullamaija (HY): Medier, medborgarskap och maktens kretser
  • Kraus, Peter (HY): Valtaa haastamassa: etnisten ja kansallisten vähemmistöjen tasa-arvo, moninaisuus ja integraatio Suomessa
  • Lapintie, Kimmo (TKK): Tieto/valta kaupunkikehityksessä
  • Lassila, Jukka (ETLA): Eläkejärjestelmä ja valta
  • Lehtonen, Mikko (TAY): Kulttuurin valta ja hyväksynnän tuottaminen
  • Nousiainen, Kevät (HY): Suomalaisen sukupuolivallan järjestykset. Tutkimus oikeudesta, politiikasta ja monitasoisesta hallinnasta
  • Paavonen, Tapani (TY): Kilpailun voittokulku: Sääntelyn purkaminen ja institutionaalinen muutos Suomen taloudessa, 1960-2005
  • Rinne, Risto (TY): Valta, ylikansalliset hallintajärjestelmät ja yliopiston uusi johtamistapa Suomessa
  • Ruostetsaari, Ilkka (TAY): Suomalaisen energiapolitiikan hallinta: Julkisesta kontrollista ja sääntelystä markkinaperusteiseen valtaan?
  • Stark, Laura (JY): Strategiset käytänteet. Kätkeytyneet sukupuolihistoriat Suomessa 1880-2005
  • Tiilikainen, Teija (HY): Euroopan Unioni kansainvälisenä toimijana: EU:n ulkosuhteet pienen jäsenmaan näkökulmasta
  • Tuomala, Matti (TAY): Julkinen talous, taloudellinen valta ja tulonjako
  • Vahtola, Jouko (OY): Voimakentillä: Naiset vallan ja tiedon ammatillisissa verkostoissa 1900-luvun Suomessa
  • Viljanen, Veli-Pekka (TY): Oikeuden ja vallan muutokset Suomessa
  • Widgrén, Mika (ETLA): Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa 1660-2005

***

Tutustumatta ohjelman nimissä tapahtuvaan toimintaan ylläolevaa hankeluetteloa enempää näkee siitäkin jo ensisilmäyksellä, että kyseessä on - selvähän se - hallitsevan valtaeliitin oikeassaolemisen puolustus.

Katsokaa noita sanoja: markkanaregiimin hallinta, kilpailuyhteiskunnan hallinta, markkinavalta, hallintajärjestelmät, energiapolitiikan hallinta, markkinaperusteinen valta, valtarakenteiden pysyvyys, kilpailun voittokulku, uusi johtamistapa, kaupunkikehitys (tekninen näkökulma), eläkejärjestelmä (tekijänä elinkeinoelämän laitos) ja tietenkin sukupuoli (neljä kertaa).

Hallinta, hallinta, hallinta….. Siinä tieteellisen laadun varmistajien tiedonintressi. Meitä on hallittava, olkaamme kiitollisia siitä. Taisi olla professori Kyösti Pekonen, joka valtio-opin käsitteitä pohtivassa kirjassa Käsitteet liikkeessä analysoi sanan ‘hallinta’ käyttöä. Täytyy kaivaa kirja uudestaan esiin.

Meidät pakotetaan maksamaan veroa Suomen valtiolle. Akatemian kautta valtio kierrättää rahaa yhdelle vallan keskukselle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle (ETLA). Maksamillamme verorahoilla ETLA tutkii valtarakenteiden pysyvyyttä Suomessa 350 vuoden jaksolla. “Eihän mikään uhkaa valtarakenteiden vakautta.” Rahoitusasetelma kuvaa valtaa Suomessa nasevammin kuin tutkimusohjelman kaikki tutkimustulokset yhteensä. Pitääkö meidän maksaa veroa sen takia, että keskeinen valtarakenne, elinkeinoelämä saa valtion rahalla tutkia valtarakenteen pysyvyyttä? Ironian huippu. Milloin lopetamme veron maksun?

Löytyykö Akatemian sivuilta tietoa hylätyistä hakemuksista? Eli mikä on tiedepolitiikan läpinäkyvyys? On siis tutkittava, millaista valtaa käytetään tiede- ja tutkimuspolitiikan nimissä ja sisällä.

Mihin unohtui korruptiotutkimus, Suomen Akatemia:

  • Puoluetuki on 90 000 euroa / edustaja / vuosi. Lisäksi mitä erilaisimmat piilotuet. Näiden tukien myötä Suomen puoluelaitos on kymmenien vuosien kuluessa hiljalleen korruptoitunut. Kaikki puolueet hokevat niille syötettyä käsitteistöä, taloudellisen kasvun ehdottomuutta ja vastaavaa. Tämä on tietomuodon korruptiota.
  • Valtion kautta pidetään pystyssä ay-liikettä: jäsenmaksun vähennysoikeus. Joko Ruotsissa tajusivat lakkauttaa?
  • Suomen sosiaali- ja terveysjärjestökenttä on erittäin hienoviritteisen, pohjimmiltaan korruptoivan ohjauksen piirissä. Järjestöistä muotoutuu kilttejä anelijoita. Vähä vähältä ne alkavat hokea valtion strategioiden vaihtoehdottomuutta, niin toimien niille myönnetään rahaa. Ihmisten elämä ohjautuu pelaamiseksi, pelirahoja RAYn jakelee järjestöille, STM jakaa omia pikkutukiaan tai hankerahojaan.
  • Vastaavanlaista ihmisiin vähä vähältä sisäistyvää ohjailua pidetään yllä taiteen kentässä, tieteen kentässä, tiedon julkistamisessa ja monessa muussa (apurahojen näyttävä jakelu, valtionpalkinnot) .
  • Suomen julkishallinnossa ns. uusi palkkausjärjestelmä (upj) on systematisoidun korruption järjestelmä. Ensin ostetaan sopiva joukko esimieskunnaksi, tehdään se suopeaksi huimilla palkannnousuilla. Sitten “esimiehet” kilistevät paria kolikkoa suorittajien korvan juuressa, pisteyttävät ihmisiä kuin kissoja. Ymmärrä työsi oikein, niin saat rahaa. Muuten otetaan entisetkin pois. Miten tämä menettely eroaa perinteisestä korruptiosta?
  • Työeläkejärjestelmä on tuloerojen betonointijärjestelmä, totuttaa ihmiset kastimaiseen (ansioidensa mukaiseen) elämään kuolemaansa asti. Minkähänlaista valtaa ETLA löytää työeläkejärjestelmästä?

Tässä siis muutama esimerkki korruptiojuonteista. Myös Vanhasen ja Kataisen “‘kannustavuus” ansaitsee oman tutkimusohjelman. Akatemialta sellaista on turha odottaa.

Akatemian “valtatutkimuksen” sisältöä pitää seurata.

Urho Kekkonen lakkautti Vanhan Akatemian. Teki varmaan hyvän teon. Eikö olisi aika lakkauttaa Suomen nykyinen Akatemia? Jo sinänsä se, että valtion virasto ohjailee tiedettä, on kestämätön lähtökohta. Asiaa kannattaa pohtia siltä näkökannalta, miten tieteen ja valtion suhde (paavi, keisari, valtakunnankansleri, keskuskomitean pääsihteeri, mikä milloinkin) on historian kuluessa vaihdellut ja mitä kulloisestakin suhteesta on seurannut. Mieleen on jäänyt kuva, jossa Tuomas Akvinolainen kannetaan ulos Pariisin yliopiston portista. Tänä päivänä valtio räpsii lakeja milloin mistäkin yliopiston tehtävästä. Mitä tekevät yliopistojen johtajat: hierovat käsiään, rahan kiilto silmissä. Korruptiota tämäkin. Hyvästi yliopistot. Kukoistakoon blogit ja Wikipedia, ei ole tieteellisen laadun varmistajia.

Kun tieteen vapaus on perustuslain mukaan turvattu, niin mikä valta oikeuttaa valtion säätelemään tieteen kehitystä ohjailevia lakeja ja sopimaan tulossopimuksia. Eikö tämä valtaongelma juolahtanut Suomen Akatemian mieleen, kun se jakeli rahaa valitsemilleen valtatutkimushankkeille?

VALTA-tutkimusohjelma kertoo siitä, että Suomen Akatemia on valtaeliitin sekä puolueiden piilo-ohjaama valvonta- ja manipulaatioelin, jolla yhteiskunnan etu- ja valtarakenteille luodaan tieteen näennäissilaus.

Juhani Kahelin
muokattu 17.4.2007