Vaalikeskustelun (2019) viisauksia: Hiidenmaa, Tuomioja, Nevanlinna, Halla-ahokin

 

"En koskaan äänestä ehdokasta joka ei pue ajatuksiaan kirjoituksen muotoon, vähintään blogiksi."

Noin lausui Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa humanistien vaalipaneelissa. Suuri kiitos. Vuosien ajan yliopistoväki ja muu kulttuurieliitti on halveksinut sosiaalista mediaa. (Itsekin olen kirjoittanut blogitekstejä ilman että kukaan noteeraa mitenkään.) Hiidenmaa ansaitsee päästä Helsingin yliopiston seuraavaksi rehtoriksi.

- - -

"Jos kulttuurilaitokset seisahtuvat, mitä haittaa siitä on. Kulttuuri ei Suomessa ole kriisissä. Sivistys sen sijaan on."

Noin lausui Erkki Tuomioja Kansallisteatterin vaalipaneelissa. Sadat kerrat olen kuunnellut kulttuuri- ja tiedealan seminaareja. Mistään muusta he eivät puhu kuin rahaa, rahaa, rahaa, tukea, tukea, tukea, tänään viimeksi kannunvalajat Tiedekulmassa. Siltä puheelta suljen korvani. Vuosikausiin ainoa seminaari, jossa oikeasti pohdittiin mitä kansansivistys tänään olisi, oli Työväen Sivistysliiton 100-vuotisseminaari (linkki).

- - -

"1960-luvulla puhuttiin vieraantumisesta. Sen mukaan yhteiskunta on huono, minkä takia ihmiset vieraantuvat siitä. Tänään puhutaan syrjäytymisestä. Sen mukaan yhteiskunta on hyvä mutta ihmiset ovat surkeita."

Näin lausui Tuomas Nevanlinna humanistien vaalipaneelissa. Terävä huomio, historian tajua. Tämän päivän puhe syrjäytymisestä on yksipuolista puhetta.

- - -

"Mielifilosofini on Jacques Ranciere."

Tämän lausui Outi Alanko-Kahiluoto Kansallisteatterin vaalipaneelissa. Osuvasti sanottu. Miksi yliopisto- ja kulttuuriväki vaikenee Rancieresta? Ranciere puhui kaikkien ihmisten älyllisestä tasa-arvosta, osattomista, maattomista, työn ulkopuolelle jäävistä, köyhälistöstä, roskajoukosta, halveksituista, alimpien kerrosten mädäntymistuotteista, köyhien uhkasta, ominaisuudettomista. Tällainen puhe ei sovi yliopistojen viisaille, ei työmarkkinamafialle, ei sipilöille, hetemäille tai rehneille.

- - -

"Orgaaninen diversiteetti."

Hyvä sanonta, älyllistä vaalikeskustelua parhaimmillaan. Mitä on orgaaninen diversiteetti? Sopivan monitulkintainen, kuitenkin asemoiva, haastaa ajattelemaan. Orgaanisuutta tavoiteltiin 1800-luvulla. ‘Talouskasvun’ aika eli 1900-luku korvasi orgaanisuuden muottiin pakottamisella, käsitteillä työvoima, tuotannontekijä, aktivointi. 
Diversiteetti - moninaisuus, erilaisuus, moniarvoisuus, monimuotoisuus, olemuksellisuus. On aika palata orgaanisuuden ja diversiteetin yhteiskuntaan.

- - -

"Älyllinen ja poliittinen keskustelu eivät mahdu samaan pöytään."

Kyllä, näin on. Kuka lausui nämä kaksi viime mainittua? Lausuja oli Jussi Halla-aho, tv-tentin päätteeksi ja HS:n haastattelussa. Jos tietäisin Halla-ahosta vain nämä kaksi lausetta enkä muuta, en hetkeäkään epäilisi äänestää häntä. Mutta kun lukee HS-haastattelun muilta osin, niin olen yhä vailla ehdokasta.

- - -

Vaalikeskustelun höynähdyksiä:

"Koulutukseen miljardi, tiedevaalit."

Viatonta ja hyväntahtoista. Mutta ei, ei noin. On kysyttävä sisältöjä. Pelkkä määrällinen vaatiminen menee vikaan. Se on vallitsevan olotilan hyväksymistä sellaisenaan, näennäispositivismia. Ongelma ei ole määrä vaan sisältö, ei raha, ei leikkaukset sinänsä. On paljon sellaista tutkimista ja kouluttamista mistä leikkaaminen on mitä toivottavinta. Tänään viimeksi kuuntelin Suomen Akatemian PALO-hanketta. Sellaiselta tutkimiselta joutaa jokainen sentti pois. PALOn mukaan (jonka taustalla siis on Akatemia ja valtioneuvosto) demokratia on ongelma, ihmiset ovat ongelma, ihmiset eivät ymmärrä, äänestävät populisteja. Oikeita ymmärtäjiä ovat ministeriöiden johdot, asiantuntijat, hetemäet. Näin kertoo Suomen valtion ja akatemian ohjaama tiede, PALO-hanke. Siis huomatkaa: tiede. Vastaavaa löytyy paljon muutakin, Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksesta alkaen, tai yhtä hyvin Helsingin.
Entä oppivelvollisuus. Onko oppiminen velvollisuus? Eikö olisi jo aika heittää tuo sana roskakoriin. Koiria koulutetaan, sanoi Snellman.

- - -

Koijärveltä Malmin kentälle.

Twitterissä Satu Hassi viittasi Koijärveen vihreiden perusoppina, sankarinaan Soininvaara. Juuri samalla hetkellä Iltalehti julkaisi selostuksen kuinka Helsingin vihreät, siis Soininvaara ja muut ovat aiheuttamassa suuren ympäristöongelman ja ilmastohaitan (linkki).
Kommentoin Hassille hänen twitterissään: ”Koijärveltä Malmin lentokentälle. Suurempi ei kuperkeikka voisi olla.”
5.4.2019 ympäristöministeriö palautti Malminkenttäasian uudelleen tutkittavaksi koska siitä puuttui rakennusperintölain mukainen tarkastelu. Sellaista koijärveläisyyttä tänään.

 

Malmin kentän maaperässä vaarallista rikkihapposavea - asuntorakentamisesta jättimäiset ympäristöhaitat. Iltalehti 1.4.2019.

Sivistysliike hengen pimeyttä vastaan.

Jacques Ranciere: Ihmisten älyllinen tasa-arvo.