Ensimmäinen järkevä puheenvuoro Turun puukotustapauksesta

 

Vihdoin löytyi järkevä näkemys Turun tapauksesta. Sen esittää kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm Helsingin Uutisissa 22.8. Tässä linkki.

Muutama poiminta Häkkänen-Nyholmin haastattelusta:

- Olisin varovainen nimittämään Turun väkivallantekoa terrori-iskuksi.

- Jos taustalla ovat henkilökohtaiset syyt, eli henkilö on ollut masentunut, mielenterveyongelmainen tai kokenut, että hänellä ei ole mitään muuta ratkaisukeinoa tai toivonut tulevansa poliisin ampumaksi, niin minun nähdäkseni silloin on vaikea puhua terrori-iskusta.

- Niinanotun amok-tilan taustatekijöitä ovat muun muassa menetyksistä aiheutuva masennus ja suru, toisaalta myös raivo, kokemus loukatuksi tulosta sekä kostonhalu. Moni tekijöistä kokee olevansa omassa elämässään umpikujassa. Myös harhaluuloisuushäiriö, psykoottisuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt ja niihin liittyvät väkivaltaiset yllykkeet voivat vaikuttaa tilan taustalla.

- Tiedetään, että yli kolmasosa turvapaikanhakijoista on ajatellut itsemurhaa. Heillä psykososiaalinen kuormitus, masennus ja ahdistuneisuus ovat hyvinkin yleisiä.

- on suuri merkitys, millä käsitteellä väkivallanteosta julkisuudessa puhutaan.

- Turun tapauksessa motiivista ja käyttäytymisen vaikuttimista tiedetään ainakin julkisuudessa vähän.

Jos Häkkänen-Nyholmin arvelut ovat oikeansuuntaisia, niin puukottajaa pitäisi kai luonnehtia masentuneeksi, umpikujaan ajetuksi, loukatuksi nuoreksi mieheksi tai pojaksi. Eikö tällaisia ole koko Suomi täynnä, siis suomalaiset. Analyysin ja päätelmien tulee tällöin olla jotain aivan muuta kuin mitä runsaan viikon ajan on poliitikkojen ja median suusta ryöpytetty.

Poliitikkojen puhunta presidentistä, pääministeristä, ministereistä, perussuomalaisista ja monista muista alkaen on ollut vastuutonta siinä mielessä että he ovat uskotelleet täysin tietävänsä mistä teko on kummunnut. Vastuutonta on myös se jos näin hataran tiedon pohjalta aletaan säädellä lakeja, muuttaa perustuslakia tai sen tulkintaa tai voimaperäisesti ohjata yhteiskunnan ilmapiiriä. Tällaisen politiikan motiivi ei ole uskottava.

Toinen erittäin huomionarvoinen kirjoitus löytyy Kanava-lehdestä 4/2017. Kari Salmisen kirjoitus 'Puolet maailmasta ulkopuolella' käsittelee maailmassa vallitsevaa epätoivoa ranskalaisen filosofin Badioun pohjalta. Muutama miljardi ihmistä elää kaiken ulkopuolella, joutavaa elämää joutomailla. Ihmiset lännessä eivät välitä väestön tästä puolikkaasta, joka ei omista mitään. Tilanne voidaan perustellusti kokea ylimielisenä, julkeana.

Badiou arvelee osattomien kapinan nousevan, kun suuri määrä ihmisiä jää osattomaksi sekä syrjäytyneiden kanta-asukkaiden että ghettoihinsa asettuvien maahanmuuttajayhteisöjen joukossa. Ongelma on yhteiskunnallinen, ei uskonnollinen.

Jokunen vuosi sitten Suomen valtio ylvästeli syrjäytymisen ehkäisy -hankkeillaan. Nyt tämä puhe on lakannut. Sen sijaan säädetään tiedustelulakeja. Tällaiselle politiikalle voi vain kääntää selän.

 

Kriminaalipsykologian dosentti: "Olisin varovainen nimittämään Turun tapausta terrori-iskuksi". Helsingin Uutiset 22.8.2017. 

Kari Salminen: Puolet maailmasta ulkopuolella. Kanava 4/2017.