Miksi tiede kukoisti Ateenassa ja turhautuu Suomessa

Kirjassa Mare Nostrum, länsimaisen kulttuurin juurilla Jaakko Hämeen-Anttila kertoo, miksi tiede kukoisti antiikin Ateenassa:

Kreikkalaiset eivät olleet vanhojen kaavojen sitomia. He tarkastelivat saamaansa tietoa uudesta näkökulmasta. Tieteen kukoistukseen vaikutti myös tiedon demokratisoituminen. Kirjoitusjärjestelmä oli jokaisen hallittavissa. Papyrus mahdollisti laajojenkin tutkielmien kirjoittamisen. Koulutusjärjestelmä ei ollut temppeliin ja hoviin sidottu. Kreikkalaisilla ei ollut ylhäältä tulevaa painetta sille, että tieteen ja tutkimuksen olisi täytynyt olla yhteiskuntaa hyödyttävää ja valtarakennelmien päättämien arvostusten mukaista. Ajattelijoilta ei odotettu sovellutukehittelyä. Niinpä he löysivät aluksi tarpeettomiltakin näyttäviä uusia teorioita, joiksia ja tuoteden varaan lopulta koko länsimainen sivistys rakentuu. Kreikkalaiset tekivät tieteestä vapaata ja loivat kunnioituksen yleisiä teorioita kohtaan.

2000 vuotta myöhemmin hallitus Suomessa:

Yliopistouudistuksen kärkihanke on innovaatioyliopisto, jonka tavoit-teena on uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen saaminen nopeammin koko yhteiskunnan ja työelämän hyödynnettäväksi (Katainen). Sektoritutkimuksen tutkimushankkeet ja ohjelmat alkavat hahmottua tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Innovaatiostrategian avulla tehostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista kysyntälähtöisesti. (Hallituksen strategia-asiakirja 2007.

Tieteen luonnetta ja syntyä koskeva ajattelu on kääntynyt nurinniskoin kahdessa vuosituhannessa. Onko syytä puhua tieteestä enää?

TKK:n hallitukseen on 1.1.2008 alkaen valittu jäseniksi Kone Oy:n pääjohtaja, UPM:n toimitusjohtaja, varajäseniksi Nokian ja Metson johta-jat. Tämä elin päättää korkeakoulun strategiat, opiskelijaperusteet, suunnitelmat ja nimittää professorit.

Teknillinen korkeakoulu on tosiasiallisesti elinkeinoelämän sisäinen laitos jo 2008. Innovaatioyliopiston pääomaan 500 miljoonaa euroa verovaroja kansalta. Onko oikein käyttää kansakunnan varoja elinkeinoelä-män laitoksiin? Eikö ihmisillä ole oikeus omaan tekniikan tieteeseen ja koulutukseen?

Tieteen teon mielekkyys on katoamassa yliopistoista. Ympyrä on sulkeutumassa. Tiede ja tekniikka alkoivat vapaiden ja vauraiden miesten harrastuksena. Kohta tieteeseen ja politiikkaan on aikaa ja varaa enää rikkailla ja riippumattomilla, sanovat Peltola ja Tuikka.

Onko aika palata ateenalaiseen tiedon demokratiaan? Irtautua hovista ja temppelistä. Kehitellä tarpeettomilta näyttäviä teorioita. Emme välitä kehityskeskusteluista. Kansalaistietämys, sivistys, oppivuus.

Jospa tiede virkoaa rajoiltaan käsin, yhteiskunnasta. Jättäkää yliopistot, tekesit, sitrat ja akatemiat. Kävelkää ulos kuten Platon. Yliopistot syntyivät alun perin syrjäytyneiden yhteenliittyminä? On uuden kierroksen aika.

Juhani Kahelin
2008

Lähteet:

Hallituksen strategia-asiakirja 5.12.2007.
Jaakko Hämeen-Anttila: Mare Nostrum - länsimaisen kulttuurin juurilla. Otava 2006.
Jyrki Katainen: puhe eduskunnassa 17.12.2007 (vakausohjelmatiedonanto)
Jari Peltola ja Timo J. Tuikka: Tieteen teon mielekkyys katoamassa yliopistoista. HS 13.12.2007.