Millainen opetusministeri Suomelle?



Televisossa oli 27.3. dokumentti siitä miten Ruotsi vastaisi Kiinan haasteeseen. Asiantuntija ehdotti koulutuksen, tiedon ja sivistyksen laajapohjaistamista. Kun kaikki vedetään mukaan, löytyy ideoijia, jotka avaavat uusia uria. Laajaan pohjaan kuuluu humanistinen sivistys ja taide.

- Tämän pitäisi olla myös Suomen tie.

Mutta kuinka ollakaan, Suomessa on toimittu päinvastoin pari vuosikymmentä. On pitänyt olla huippua, kaikki muu joutaa pois. Yksi Tekes, yksi Sitra, yksi huippuyliopisto.

Sama koskee taloutta, on keskitytty muutamaan suuryritykseen ja vientiin. Aluskasvillisuus on saanut kuihtua. Valtiovarainministeriökin totesi, että Suomen talous koukkasi syvemmälle ( - 8 % ) kuin muut talouden haavoittuvuuden takia. Nokia vie mennessään osan Suomea, samoin metsäteollisuuden pari kolme yritystä.

Suomen sivistyspolitiikasta löytyy aiemmilta ajoilta kolme esimerkkiä laajapohjaistamisesta: kansakoulujen, oppikoulujen ja viimeksi yliopistojen perustaminen. Kansalaisten älykkyys ja luovuus pääsi esiin ja kehittymään. Silloisetkin eliitit vastustivat laajapohjaistamista aivan kuten Aaltojen ajajat tänään.

Huippujen vastapoolina meillä taas tänään on lisääntyvä määrä syrjäytyviä, turhautuvia ja vihastuvia ihmisiä. Talouden ohella yhteiskunta ja yksittäinen ihminen on yhä haavoittuvampi. Ei ihme että eliitit laativat sisäisiä turvallisuusstrategioita.

Suomeen pitää palauttaa laajapohjainen ja ihmisille avoin yliopistolaitos.

Kansalaisten digitaalinen toimeliaisuus nostetaan koulutus- ja kulttuuripolitiikan johtotähdeksi. Lisää blogistoja, lisää UusiaSuomia, kansanäänestyksiä kuntiin ja eduskuntaan ym.

Kansalaisten ajatuspajoja autetaan alkuun. Ei kuitenkaan liian pitkälle jotta vapaa kehittely ei katoa.

Julkisella rahalla piilopolitikoivat instituutiot lakkautetaan. Ensimmäinen lakkautettava on Sitra.

Päättyvällä vaalikaudella on kuultu poliittisen valehtelun Suomen ennätys. Opetusministerit Sarkomaa ja Virkkunen (kok) kehtasivat hokea, ettei yliopistolle lahjoittava yritys vaikuta yliopiston toiminnalliseen sisältöön.

Lahjoitusten vastinrahamenettely suosii yhtä ylitse muiden ja lisäksi vielä ulkoistaa poliittisen vallan yrityksille. Menettely on lakkautettava heti.

Vihreiden kerrotaan havittelevan opetusministeriyttä. Niinpä on hyvä muistaa episodi eduskunnasta. Alanko-Kahiluoto moitti yliopistolakia. Outi ei ehtinyt lopettaa, kun Ville Niinistö varasti puheenvuoron ja "ryhmän varapuheenjohtaja kun on" kertoi mikä on vihreiden oikea kanta. Ville Niinistö edustaa itseriittoista, helisevää ja elitismin sisäänsä kätkevää "liberaaliutta". Jeesus meitä sellaisilta opetusministereiltä varjelkoon.

Yliopistolakia Ville Niinistö puolusti yliopistojen autonomialla ja vapautumisella valtiosta. Mitä "autonomia" on? Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen nosti uudistuksen avulla palkkaansa 60 %, palkan arvellaan nyt olevan 15 000 euroa kuukaudessa. Sallinen ei itse suostu kertomaan, koska hän on autonominen. "Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi" Sallinen sanoo.

Tällaiset omavaltaiset autonomiat ja huiput joutavat taivaan tuuliin. Sallisen kaltaisten rehtoreiden paikka on syrjäytyneiden joukossa.

Kommentit US-blogista:

Lauri Gröhn
Helsingin yliopistossa rehtorin Niiniluodon palkka nousi yksityistämisen myötä 6 500 euroa eli 61 % nykyiseen 17 000 euroon/kk jne. muut. Samalla yliopiston hallituksen vuotuiset kokouspalkkiokulut saatiin satakertaistetuksi eli 250 000 euroon.

Niiniluoto on ollut keskinkertainen tutkija ja keskinkertainen hallintomies. Hänen ansionaan ollut ollut toimia "tieteellisenä" bulvaanina tietoyhteiskuntahömpötyksissä siinä missä Himanenkin.

Opetusministeriön byrokraatit ovat ottaneet kaiken irti PISA:sta, vaikka se tutkii ihan vääriä asioita:

PISA:n lukutaitotesti perustuu siihen, että annetaan tekstejä ja niihin liittyviä kysymyksiä (esimerkki alla olevan linkin kuvassa). Testi toisintaa sitä, mitä koululaiset ovat tottuneet tekemään eri oppikirjojensa puitteissa.

Kysymys kuuluu: mitä tuo "lukutaitotesti" mittaa?

Se mittaa kykyä hakea vastauksia annetusta tekstistä. Mittaako se lukutaitoa?

PISA: "Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi."

Tuskin ainakaan "omista tavoitteista" voidaan testin yhteydessä puhua. Opitaanko asioita ymmärtämään (ja muistamaan) tuolla tavoin?

Tuo riippuu kysymyksistä. Esimerkissä 1. kysymykseen liittyy sana "paras", mikä löytyy myös tekstistä. Toiseen kysymykseen ja tekstiin liittyy sana "voimakkaasti". Kolmanteen "kieli". Neljänteen "pitely". Tuskin paljoakaan opitaan.

Näyttäisi siltä, että testi ei mittaa lukemistaitoa, vaan sanojen etsimistaitoa. Tuo selittänee myös sen, miksi vastaavaa metodia käyttävät oppikirjat ovat oikean oppimisen kannalta haitallisia, etenkin kun koetehtävät vielä perustuvat rastitukseen.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54358-pisa-mittaa-muuta-kuin-vaitt...


30.3.2011 17:14 Lasse "Lalli" Laaksonen
Juuri nuo huikeat palkankorotukset johtajille ovat se keino, joilla heidät on ostettu eli lahjottu noudattamaan sitä politiikkaan, jota korotuksen ajajat ovat halunneet. Eiväthän he tietenkään ole suostuneet luopumaan helpoista jättieduistaan.

Lallin kirves leikkaa ylimääräiset palkat ja palkkiot normaalille tasolle.

PISA on kyllä tutkijoiden mielestä parempi kuin mitä Lauri sitä kuvaa. Tosin meillä on todellisuuden PISA-testi; miten hyvin Suomen lapset pärjäävät elämässä koulun jälkeen. Eivät lainkaan niin hyvin kuin voisi kuvitella, jos PISA olisi jollain tapaa relevantti mittari.

PISAa voi käyttää kuitenkin yhteen asiaan. Sen avulla voidaan myydä suomalaista koulutusosaamista.

Vuosi sitten Bangkokin Educa-messuilla OECD:n PISA-vastaava kertoi minulle, että mikään maa ei voi kymmeneen vuoteen ohittaa Suomea ellei Suomi täysin toheloi. No vuosihan siinä vain meni, kun Suomi putosi tästäkin puusta, pitkiä puut Pisan mäellä.


31.3.2011 01:25 Erland Salo
Hyvä kirjoitus. Itse lisään kuitenkin Suomen menestykseen myös peruskoulun tulon ja yleisen tasa-arvon. Näin on saatu vielä pienestä kansasta käyttöön ne voimat, joita meillä on. Nykyhallituksen aikana on meno ollut toista. Vain ja ainoastaan oma henkilökohtainen taloudellinen edistyminen on tärkeää. Kuten otit esille, niin yliopistolaitos on viimeisin esimerkki. Johtavien henkilöiden ansioita nostettiin aivan huikeasti ilman mitään syytä. Potku takaisin tulee olemaan ikävä ja vaikuttaa koko Suomen selviintymiseen. Mutta mitä väliä kunhan raha juoksee tilille.