HS:n päätoimittaja Kaius Niemen kolumni horjahtelee

 

"Riippumaton media” ei vaalien alla nosta minkään puolueen näkyvyyttä ohi muiden. Lehdet käsittelevät ”yhteiskunnan olennaisia perusasioita”. Näin kehuu päätoimittaja Kaius Niemi HS-kolumnissaan vaalipäivänä 14.4.

Kriittinen kommentti on paikallaan.

Niemi puhuu ”demokratian kestävyysvajeesta” ja ”edessä olevasta tyhjiöstä”. Mistä tyhjiö syntyy? Niemen mukaan siitä kun väestö ikääntyy eivätkä nuoret äänestä yhtä paljon kuin iäkkäämmät. Tuskin asia noin suoraviivaisesti etenee. Eikö tuo ole pelottelevaa spekulointia. Sitä paitsi demokratiaahan sekin on olipa ihmisten iät mitä tahansa. Eri-ikäiset päättävät äänestämisestään vapaasti. Kaius Niemelle iäkkäämpi väestö näyttäytyy mörkönä, epäihmisinä. Oikeaa demokratiaa Niemen mukaan kai olisi hänenikäistensä tai nuorempien äänien massa. Arvelen, että taustalla häämöttää myös liike-elämän (Sanoma, HS) liiketoimintaetu; nuoret on helpompi taivuttaa asiakkaiksi ja mediatuotteiden maksajiksi.

Niemi puhuu ”markkinoista” tarkoittaen ääniä vaaleissa. Lipsahtava sanonta paljastaa kuinka HS ja Sanoma näkee demokratian ja vaalit markkinapelinä.

Keskeisinä yhteiskunnallisina toimijoina (ja demokratian takeena) Niemi mainitsee ammattiyhdistysliikkeen, kirkon, urheilu- ja nuorisoseurat ja puolueet, joskin viime mainitut toivottomia. ”Riippumaton media" turvautuu olemassaolevaan, on pysähtyneisyyden linnake. Ay-liikekö on ”keskeisessä roolissa”? Eivätkö juuri työmarkkinajärjestöt ole kaapanneet poliittisen demokratian. Ne ovat määränneet sosiaalipolitiikan sisällön, eläkepolitiikan sisällön puolen vuosisadan ajan, tuhosivat kansaneläkejärjestelmän, mitätöivät Sata-komitean jne. Kirkko taas on läpi vuosituhansien ollut hyväosaisten vallanpitäjien puolella.

Niemi halveeraa kansalaisten spontaaneja vastarintamuotoja. ”Tyhjiötä ovat täyttämässä Ranskan keltaliivien kaltaiset päämäärättömät protestiryhmät”, Niemi kirjoittaa.

Niemi kehuu median keskittymistä ”yhteiskunnan olennaisiin perusasioihin”.  Jääkö jotain olennaista huomaamatta?

Vaalien alla olen eri tilaisuuksissa järkyttynyt millaista demokratian unohtamista ja ylikävelyä esiintyy mm. ilmastopuhunnan nimissä. ”Kaikki keinot on otettava käyttöön”,  sanoi nuorvihreä puheenjohtaja pari päivää sitten tv:ssä. Mitä ovat ”kaikki keinot”? Kuuluuko niihin ihmisten jujuttaminen, ohjailu, huomaamaton pakottaminen tai peräti pakko ja väkivalta. Erikoista kielenkäyttöä. Toinen vihreä puhui "isosta kuvasta". Eroaako tällainen kielenkäyttö 1930-luvun demokratianvastaisista liikehdinnöistä?

Jopa tieteessä leviää demokratian näkeminen ongelmana. Huomatkaa, siis tieteessä. Viittaan Akatemian PALO-projektiin. Valtio-opin professori Kaisa Herneen ymmärsin eduskuntaluennossaan hoputtavan asiantuntijoita jujuttamaan tyhmää kansaa, ellei muuten niin psykologista tunnemanipulaatiota käyttäen.

Ihmisten mielialoja leimataan populismiksi. Tähän syyllistyvät tiede, yliopistojen populismitutkimus sekä HS-kolumneissaan mm. Sixten Korkman.

Kuuluuko "yhteiskunnan olennaisiin perusasioihin" se että EU on tekijänoikeuspolitiikallaan tuhoamassa sosiaalisen median alustoja, uudistuvaa demokratiaa? Vaikeneeko Helsingin Sanomat näistä kehityskuluista?

Älyllinen keskustelu ja poliittinen keskustelu eivät sovi samaan pöytään, sanoi eräs puoluejohtaja tv:ssä. Huonosti näyttää älyllinen keskustelu löytävän tietään myöskään laatumedian ja sen päätoimittajien teksteihin.

 

linkki Kaius Niemen kolumniin:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006070210.html