Hiilineutraali Suomi - mitä sanan taakse kätkeytyy

 

Kirjoituksesta on käyty keskustelua
Uuden Suomen Puheenvuorossa
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/hiilineutraali-suomi-mita-sanan-taakse-katkeytyy/

 

Mikä on aikamme suurin ongelma? Kenellä on määrittelyn valta? Maailmaa hallitaan iskusanoilla. Tänään uusi iskusana on hiilineutraali Suomi.

Maan hallitus järjesti aiheesta täyspäiväseminaarin, tupa täys kansansa edustajia. Seminaarin antina tuli julkisuuteen yksi sana: tiekartta.

Mikä on hallituksen tiekartan sisältö? Onko se julkistettu, avattu, selitetty? Onko käyty julkista keskustelua? Onko pohdittu tiekartan toimeenpanon seuraamuksia?

Kuka on tiekartan piirtänyt? Kuka on laskenut luvut? Mitä ovat lähtökohdat, perusteet, kriteerit? Mitä kartan toimeenpano merkitsisi eri ihmisille, alueille, elinkeinoille, kansamme onnelle tai luonnolle?

Kaikki tämä on pimennossa. Ympäri maailmaa kierretään kehumassa Suomen johtajuutta, kärttämässä ylistystä. Ehkä maailmalla tietävät mutta me emme tiedä. Tämäkö on sitä avointa hallintoa, jota ministeri Henna Virkkunen ja VM muinoin ylistivät ja yhä tänään.

Ehkä voimme jäljittää vastauksia oheisestä kuviosta. Taulukko on koostettu Aalto-yliopistossa. Taulukon yksi tekijä, Karoliina Auvinen kertoi siitä vihreän kansanedustajan Jenni Pitkon tilaisuudessa Kansalaisinfossa 13.2.2020. Videolla (linkki) Auvisen esitelmä alkaa noin kohdasta 1.15.

 

Sähkön käytön kasvu vuoteen 2035

Oheisen taulukon lähtökohtana on sähkön vuotuisen käytön lähes kaksinkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä eli 85 TWh -> 150 TWh. Lisää sähköä kuluisi sähköautoihin, teollisuuteen, teräksen hiilettömään tuotantoon yms.

Suomen oma sähköntuotanto on tällä hetkellä 65 TWh. Jos tuonnista halutaan eroon ja kun ennuste on 150 TWh, oman sähkötuotannon pitäisi kasvaa 2,3 -kertaiseksi. Kymmenen ydinvoimalan verran, sanoo SAK:n Lauri Muranen (linkki).

 

 

Insinöörilaskelmointia Energy Planillä

Auvisen näyttämä taulukko on tehty Energy Plan -tietokoneohjelmalla. Kriteerinä siinä on eri tuotantotapojen kustannus- ja resurssitehokkuus koko maan mitassa. Homma hoidetaan teknologialla, sanoi Auvinen.

Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa 10.2. akatemian esimies Anna Mauranen kertoi, että ilmaston tutkimuksesta ihmistieteellistä on 6 % ja tutkimuksen varainkäytöstä 1 %. Tämä todella näkyy. Aallon, VTT:n, LUT:n insinöörit paukuttavat laskelmiaan tietokoneella. Me ihmiset kokemuksinemme, tunteinemme, ideoinemme, tietoinemme olemme heille resurssi, tai pikemminkin epäresurssi. Olemme kustannus- ja resurssitehokkuuden este. Vuonna 1948 vesi-insinöörit laskivat samalla tavalla kuinka Kemijoen vedenjuoksu ja kalannousu suljetaan kustannus- ja resurssitehokkaasti. Tänään sama henki leijuu koko maan yllä hiilineutraaliuden nimissä

 

Mistä lisäsähkö haalitaan?

Oheisen taulukon pohjalta saa monenmoisia kysymyksiä koskien tuulivoimaa, ydinvoimaa, vesivoimaa, biomassaa, aurinkoa. Tässä muutama.

Sähköntuotanto tuulivoimalla kasvaisi 6 TWh:sta 100 TWh:n paikkeille, nykyiseen verrattuna siis 16,6 -kertaiseksi. Miten tämä näkyy eri alueilla, maisemissa, ihmisten kokemuksissa, muille elinkeinoille, luontoympäristölle?

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 754 tuulimyllyä. Niiden vuosituotto yhteensä oli 6 TWh (6000 GWh). Taulukossa tuulisähkön lisäys on 94 TWh (94000 GWh). Yhden tuulimyllyn vuosituotanto on nykyään 8 GWh. Karkeasti voimme laskea että vuoteen 2035 mennessä tarvittaisiin 11750 uutta tuulimyllyä. Siis 11750. Miettikääpä tätä.

Vuosina 2010 -19 Suomessa rakennettiin keskimäärin 67,5 tuulimyllyä vuodessa. Vuosina 2015-17 rakentamisessa lie ollut hysteriapiikki, kun liikepiirit tajusivat valtion pitkäaikaisen tuulituen rajattomuuden. Vuoteen 2035 mennessä eli 15 vuodessa pitäisi joka vuosi rakentaa 783 uutta tuulimyllyä. Siis 15 vuoden ajan joka vuosi kymmenkertainen määrä tähänastiseen verrattuna.

Mihin myllyt rakennettaisiin? Täyttyisikö jokainen tunturin laki siivekkäillä ja jokainen kuru sähkölinjalla? Minne porot ja saamelaiset pakenevat? Oddasat-uutisten mukaan Ruotsissa on joistain hankkeista jo luovuttu tunturien väen vastustuksen takia. Viimeksi 18.2.2020 Oddasatissa kutsuttiin tuulivoiman rakentamista tuntureille ihmisoikeuksien vastaiseksi vihreäksi kolonialismiksi. Tenojoen Levajoella kytee tunturin pyhyyttä puolustava kapina. Täytetäänko Helsingin edusta merimyllyillä? Uusimaa on tähän asti kumman oudosti säästynyt voimaloilta, jokohan nyt tärppäisi. Mihin viuhunnasta tuskaantuvat ihmiset pakenevat? Kysymyksiä loputtomiin. Siis 11750 uutta myllyä.

Insinöörien mielivaltainen ja tunnoton numeropyörittely tuo oikeasti mieleen Kemijoen sulkemisen vuonna 1948. Kokonaisen maakunnan elämänsuoni ja kulttuuri tuhottiin, käveltiin vuosisataisen kulttuurin yli, ajettiin ihmiset pois. Jos tällaista pitää tehdä nyt, siis ilmaston nimissä, niin loppukoon mieluummin ilma, se olisi tasapuolista kaikille.

Luonnontieteellinen ilmastotiede ja siihen pohjaava insinöörilaskelmointi on rajoittunutta, vaikka kuinka totta olisi. Rajoittuneen ja ihmisten suhteen tunnottoman tieteen nimissä ei voida toimia.

 

Ketkä ovat tuulivoimatoimijoita, kehityssuunta

Tuulivoimasta koottu tilasto kuvioineen (linkki) on kiitettävän helppolukuinen. Ketkä rakensivat tuulivoimaa vuonna 2019. Katso oheinen kuva:

– Neoen & Prokon (saksalais-ranskalainen yhtiö)

– wpd Finland (Euroopan johtava tuulialan toimija)

– CPC Finland (asianajotoimisto Krogerus Helsingin Unioninkadulla)

– OX2 Wind Finland (pääpaikkana Tukholma, Pohjoismaiden johtava toimija),

– TuuliWatti (St1 ja S-voima, tiettävästi Levajoen hanke siintelee silmissä).

Tuon luettelon perusteella vaikuttaa siltä, että tuulivoima-ala on karkaamassa kauas ihmisten ilmoilta (kuten muukin liiketoiminta). Maanpinnan ihmiset ovat näille toimijoille epäresurssi, liiketoiminnan hidaste tai este. Akateemisen tieteen, juristerian turvin sekä Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) päätöksin tuulivoimatoimijat, liikemiehet ja asianajajat jyräävät ihmisten yli. (Vesirakentamisessa jyräys on ollut pökerryttävää, ns. intressivertailu on ollut ja on täysimittainen diktatuuri.)

Suurella rahalla pehmitetty tiede, Aalto-yliopisto sekä politiikan kentän osiot pyörittävät mallejaan, energyplanejaan, ilakoivat laskelmillaan. Kuten sanottu, Kansalaisinfon tilaisuuden järjesti vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenni Pitko. Tätä on hiilineutraali vihreys.

 

 

Virtavedet

Oheisessa taulukossa vesivoiman vuotuinen lisäys olisi 2 TWh (13 -> 15 Twh). Se on reilut 15 %, itse asiassa ei aivan vähän. ”Jotain tehonkorotuksia voidaan tehdä, mutta sekin on aika vaikeeta”, sanoo Karoliina Auvinen.

Tuleeko 15 %:n lisäys nykyvoimaloiden koneistoja tehostamalla? Tuskin. Sisältääkö 2 TWh:n lisäys Kemijoen Sierilän kosken rakentamisen, Iijoen lisärakentamisen kenties Kollajan altaineen tai peräti Vuotoksen altaan Kemijoen latvoilla? Näitä hankkeita vastaan maanpinnan ihmiset ovat taistelleet vuosikymmeniä. Vuonna 2018 eduskunnan auditorio täyttyi virtavesiväestä, mm. Sierilän hankkeen vastustus nousi seminaarissa vahvasti esiin. Hiilineutraali Suomiko nämäkin hankkeet taas herättää? Aallon Energy Plan ei aisti historiaa eikä ihmisten tuntemuksia.

 

Ydinvoima

Ydinvoimalle lasketun lisäyksen Auvinen kertoi tarkoittavan vain Olkiluoto kolmosta, ei sen jälkeisiä. Mm. Fennovoima katoaa Aallon laskelmissa historian hämäriin ilman että tulee edes mainituksi. Politiikka tehdään nykyään tieteen kaavussa (”kustannus- ja resurssitehokkuus”).

Tutkijat, ilmastoaktivistit, kansansa edustajat eivät kerro, että kyse on vain matemaattisesti rakennetuista malleista, jotka saadaan haluttaessa tuottamaan mikä tahansa tulos. Ääni väristen, välillä nousten, välillä laskien, tummuen tai kirkastuen meille julistetaan Hiilineutraalin Suomen evankeliumia kuin helluntai-kokouksessa konsanaan. Herätys, ihmiset!

Hallinnon avoimuuden auvo tai sen puute kätketään tieteellisiin mallilaskelmiin joiden sisällön avaaminen vaatii vaivaa. Maailma on niinkuin se nimetään: hiilineutraali, talouskasvu, hyvinvointivaltio, kestävä kehitys, ilmastonmuutos.

 

Aallon laskelmista puuttuu yksi

Laskelmista puuttuu ihmisenergia. Ihminen on voimalaitos, energiantuotantoyksikkö. Ihminen muuntaa seisovan leivän liike-energiaksi tai muuksi. Kumma ettei Aallon tai Syken insinöörit tätä huomaa. Jos ihmisenergia otetaan mukaan energiaplaniin, niin mikä on planin lähtökohta, perusteet, kriteeristö? Resurssitehokkuusko? Kustannustehokkuusko? Vai jotain muuta? Voisiko se olla jotain mytologista, tai jotain pyhyysoppia – tämä muuten ei ole vitsi. Katsokaa Markus Krögerin esitelmä Tiedekulmassa Intian vesistöjen pyhyydestä, johon intressivertailu ei pure (linkki videoon).

 

Toisenkinlaisia näkökulmia siis on

Poimin muutaman Aallon laskelmista poikkeavan näkökulman:

– SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen: ”Suomeen on siis rakennettava uutta sähköntuotantoa arviolta 10 ydinvoimalaitoksen verran seuraavan 25 vuoden aikana, jos olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen. Uskon kyllä, että tuo on mahdollista toteuttaa yhdistelmällä ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa…”

– Ecologist – the journal for the post-industrial age: Want to double world food production? Return the land to small farmers! Palauttakaa maat pientiloille.

– Kannattaa katsoa Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helanderin esitelmä Kansalaisinfon tilaisuudessa. Se edelsi Karoliina Auvisen esitelmää. Helanderin ajatuksista irtoaa monenlaista ajatuspurtavaa.

 

Lähteitä

Näkökulmia asumiseen hiilineutraalissa Suomessa. Tilaisuus Kansalaisinfossa 13.2.2020. Video.

Tietoa tuulivoimasta. Tilastot.

Aallon tutkimus avautunee näistä osoitteista:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/40756  TAI
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/40756/
isbn9789526087221.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oddasat. Saamenkieliset uutiset 18.2.2020.

Lauri Muranen: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii valtavasti lisää sähköntuotantoa – mistä Suomeen lisäkapasiteettia? SAK, blogi 13.2.2020.

Markus Kröger. Paikallisen vastarinnan vaikutukset: Intian rautakaivospolitiikka.

Ecologist: Want to double world food production? Return the land to small farmers!

Juhani Kahelin: Virtavesien Suomi.