Filosofinen elämäntapa tekee paluuta

 

Oxford-tohtori Harari opettaa maailmanhistoriaa Jerusalemin yliopistossa. Julkaistessaan 2011 kirjan ’Sapiens, ihmiskunnan lyhyt historia’ Harari on ollut 35-vuotias, nyt nelikymppinen. Sapiens-kirja sisältää tuhottoman määrän pohdintoja ihmiskunnan historiasta aina tähän päivään ja tulevaisuuteen. Pohtivan, filosoivan otteen takia arvostan kirjan erittäin korkealle.

On muitakin laaja-alaisesti pohtivia ja filosofista otetta harrastavia. Jared Diamondin kirja ‘Tykit, taudit ja teräs’ on läheistä sukua Hararin pohdinnoille. Mihin filosofinen elämäntapa on hävinnyt, kysyy Heikki Vuorila Turku-esitelmässä 12.9. Hän kertoo ranskalaisesta Pierre Hadot’sta sekä filosofi Ran Lahavista. 2016 Gaudeamus julkaisi laajahkon kirjan Skeptisismi, se kertoo epäilevän elämäntavan ja filosofian historiasta ja nykypäivästä. Ha-Joon Changilta on suomeksi kirjat ‘Taloustiede’ ja ’23 tosiasiaa kapitalismista’.

Hararin Sapiens-kirjaa lukiessa tunsin riemua, tuttuutta ja samanhenkisyyttä. Kerrankin ajattelija joka näkee asiat toisin, toisin kuin nämä nykyiset faktantarkastajat, dogmaatikot ja lineaariekonomistit.

Tietenkään Harariakaan tai muita yllämainittuja ei pidä ottaa kritiimittömästi tosina, kaikilta osin ainakaan. Mutta sen he opettavat, että kannattaa asettaa kysymykset itse sekä kuunnella muiden pohdintoja. Ei kannata uskoa kaikkea mitä meille faktana ja tietona tarjotaan.

Sapiens-kirja antaa aineksia, näkökulmia, erilaisia päätelmiä. Harari katsoo ulkoa, sivusta, läheltä ja kaukaa, oivaltaa toisin. Maailma ei ole se mitä meille on kerrottu ja väitetty.

Hararin mielisana on ‘kutsutaan’. Tätä - milloin mitäkin - kutsutaan kulttuuriksi, fysiikaksi, kemiaksi, kirjoittamiseksi, rahaksi, kristinuskoksi, uusliberalismiksi. Hän kertoo miten asioiden kuvitellaan olevan. Ihmisten maailma nojaa kuvitteluun, nimeämiseen ja uskomiseen.

Kuvitelmiin perustuva maailma voi myös olla hauras. Imperiumeja on tullut ja mennyt. Suomeakin kehutaan menestystarinaksi - näin esimerkiksi Ilkka Niiniluoto Kanava-lehdessä 4/2017. Mikä tai keiden menestys? Ehkäpä ‘Suomen menestys’ toisin nähtynä onkin epätosi.

Valtiot perustuvat kansallisiin myytteihin, sanoo Harari. Yhteiskuntajärjestys on kuvitteellinen. Tarinoiden ulkopuolella ei ole jumalia, ei kansakuntia, ei rahaa, ei ihmisoikeuksia, ei lakeja, ei oikeutta. Osakeyhtiö on juridinen fiktio. Suuryritysten johtajat ovat velhoja. Nämä ovat esimerkkejä modernien instituutioiden kuvitellyista perustoista.

Mitähän faktantarkastajat tuollaisesta sanoisivat - jos uskaltaisivat? Leimaavatko populismiksi? Suomen uusakateemikko Niiniluoto kiirehtii tyrmäämään Hararin sekä kalevalaiset metsäsuomalaiset. Niiniluodon Kanava-kirjoitus vaatii erillisen tarkastelun mutta sanottakoon jo nyt: Ilkka Niiniluoto on dogmaatikko vaikka muuna esiintyy.

Hararin ja hänenkaltaistensa pohdinnat ovat vaihtoehto nykypolitiikalle ja nykytaloudelle, Sipilän hallituksen ideologialle, elintasokeskeiselle puhunnalle ja elämäntavalle, Suomi100-puheelle, nykypuolueille.

Filosofinen elämäntapa tekee paluutta. Elpyköön platonit ja dantet, ovidius ja kivi, tsehov ja palsa.

 

Teesipoimintoja Sapiens-kirjasta. Kaikkea ei siis pidä ottaa totuuksina vaan ajatushaasteina.

 

Tärkeintä on tutustua mahdollisimman moneen erilaiseen lähestymistapaan ja kysyä oikeita kysymyksiä.

Miten kaikki on saatu uskomaan tarinoihin jumalista tai kansakunnasta tai osakeyhtiöstä.

Yksilötasolla muinaiset metsästäjä-keräilijät olivat historian tietäväisimpiä ja osaavimpia ihmisiä.

Maanviljelyn vallankumous merkitsi väestöräjähdyksiä ja hyysättyjä eliittiryhmiä.

Maanviljelyn vallankumouksen myötä väki pakkautui kaupunkeihin ja syntyi mahtavia imperiumeja. Ihmiset keksivät tarinoita kaikkivaltiaasta jumalasta, isänmaasta ja osakeyhtiöstä.

Maanviljelyksen vallankumous oli loukku. Kukaan ei enää muistanut että joskus oli eletty eri tavalla.

Ylellisyysloukku (entä tämän päivän loukut, esim. demokratian enemmistösääntöloukku).

Tietämättömyyden tunnustaminen. Valkoiset läiskät kartalla, kyltymätön halu tutkia, lähteä, etsiä.

Kuvittelukyvyn myötä kehittyi laaja pelivalikoima, häkellyttävän laaja mahdollisuuksien valikoima.

Kristinusko oli vain esoteerinen itäinen lahko. Oli erilaisia vaihtoehtoja. Miksi juuri tämä? Entä polut joille ei käännytty.

Ehkä meidän kannaltamme olisi ollut parempi jos sekä kristinusko että islam olisivat unohtuneet tai kärsineet tappion.

2000 monoteistisen aivopesun vuotta on saanut useimmat länsimaalaiset pitämään polyteismiä valistumattomana ja lapsellisena  epäjumalanpalvontana. (vertaa ”isä, poika ja pyhä henki”)

Modernin ajan uudet luonnonlakeihin perustuvat uskonnot kuten liberalismi, kommunismi, kapitalismi, nationalismi ja natsismi. Mitä on evolutionaarinen humanismi?

Historia, sattumien summa, voi johdattaa kumpaan suuntaan tahansa.  

Menemmekö kohti ekologista katastrofia vai teknologista paratiisia?

Ristiriita synnyttää luovuuden. Ristiriidattomuus on tylsimyksiä varten. (Vertaa loogisuuden ylikorostus akateemisessa nykyfilosofiassa.)  

Tiede ei kykene asettamaan omia prioriteettejaan.

Tieteellinen tutkimus  voi kukoistaa vain liitossa jonkin uskonnon tai ideologian kanssa.

Akateemisissa piireissä monet ovat niin naiiveja että uskovat puhtaaseen tieteeseen.

Se onko jokin asia ‘totta’ ei riipu siitä onko asia totta vaan siitä tekeekö se meistä voimakkaampia. Totuus on tiedon osalta huono mittari. Todellinen testi on käyttökelpoisuus.

Valtiot perustuvat kansallisiin myytteihin. Järjestys ei myönnä olevansa kuvitteellinen.

Kaikki modernit yritykset vakiinnuttaa sosiopoliittinen järjestelmä ovat nojautuneet epätieteellisiin menetelmiin. (Niiniluoto: hyvinvointiyhteiskunta on tiedepohjainen projekti.)

Varhaismodernilla ajalla eurooppalainen kapitalismi kasvoi yhtä jalkaa Atlantin orjakaupan kanssa.

Uudella uskonnolla (kapitalismin teoria) on ollut ratkaiseva vaikutus modernin tieteen kehitykseen.

Moderneille eurooppalaisille imperiumin rakentaminen oli tieteellinen projekti ja tieteenalan perustaminen taas imperialistinen projekti.

Tämän päivän maailma on imperiumien luoma  ja niin ovat myös ideologiat, joiden mukaan me imperiumeja arvioimme.

Viime vuosina pankit ja hallitukset ovat painaneet vimmatusti rahaa.

Kauppiaista ja pankkiireista tuli hallitseva eliitti.

Modernit bisnesihmiset ja lakimiehet ovat velhoja.

Jos pankkien rahanluonti on Ponzi-huijaus, silloin koko moderni talous on huijausta. (Vertaa YK:n kehitysohjelman UNPD johtaja: maailmantalous on huijausta.)

Yleinen mielipide taloustieteilijöiden keskuudessa vaihtuu jokaisen finanssikriisin ja osakemarkkinakuplan myötä.

Maanviljelyn lailla myös modernin talouden kasvu saattaa osoittautua suureksi huijaukseksi.

Moderni teollinen vallankumous (eläinten kohtelu) saattaa olla historian suurin rikos.

Tarkoitukseton elämä on kauhistuttava kokemus.

Elämällä ei puhtaasti tieteellisestä  näkökulmasta ole minkäänlaista merkitystä. Ihmiset ovat tulos sokeasta evoluutiosta, jolla ei ole päämäärää eikä tarkoitusta.

Evolutionäärinen näkökulma on epätäydellinen menestyksen mittari.

Ihmislajin kollektiivisen vallan raju lisääntyminen ja näennäinen menestys on kulkenut käsi kädessä suuren yksilöllisen kärsimyksen kanssa.

Mitä evolutionaarinen menestys tarkoittaa yksilön kokemusmaailmalle? Ristiriita evolutionäärisen menestyksen ja yksilöllisen kärsimyksen välillä on kenties tärkein opetus, minkä voimme maanviljelyn vallankumouksesta saada.  (Vertaa tarina ‘Suomen menestyksestä’)
 
Mielikuvituksen ja myyttien periaatteilla (esimerkkinä Yhdysvaltain oikeusjärjestys) ei ole objektiivista pätevyyttä.

Ihmisiä ei ole ”luotu” eivätkä he ole kehittyneet tasavertaisiksi. Evoluutio perustuu erilaisuudelle. Biologiassa ei ole oikeuksia.

Miten ihmiset saatiin uskomaan kristinuskon, demokratian tai kapitalismin kaltaisiin kuvitteellisiin järjestelmiin.

Yhteiskuntajärjestys on kuvitteellinen.

Uskonnolliset ja tieteelliset myytit oli saatava oikeuttamaan Amerikan valloitus.

Kuvitteellisesta järjestyksestä ei pääse eroon. (Tämäpä vaatiikin pohdiskelua.)

Vapaa assosiaatio ja kokonaisvaltainen ajattelun ovat väistyneet lokeroinnin ja byrokraattisuuden tieltä.

Mikään kulttuuri ei ole kieltänyt miehiä harjottamasta fotosynteesiä, naisia juoksemasta valoa nopeammin tai negatiivisesti varautuneita elektroneja vetämästä toisiaan puoleensa (sukupuoliroolien epäluonnollisuus ja historiallinen satunnaisuus).

Keinotekoisten vaistojen verkostoa kutsutaan kulttuuriksi. Kulttuuri on mentaalinen tartunta tai loinen.

Imperiumit ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä ihmiskunnan moninaisuuden rajulle vähenemiselle. Imperiumi on ollut 2500 vuotta maailman poliittisen järjestäytymisen muoto.

Edistyshenkinen näkemys ei ole uskottava.

Mitä haluamme haluta.

Homo sapiens ei todennäköisesti ole olemassa enää edes tuhannen vuoden päästä (homo erectus selviytyi 2 miljoonaa vuotta).

 

Luento- ja keskustelu-sarja syksyksi?

Hararin Sapiens-kirja sekä muut alussa mainitut antavat niin reheviä ajatteluhaasteita, että niiden virittämänä olisi antoisaa saada luentojen ja keskustelujen sarja alkavaksi syksyksi. Onko kiinnostuneita?