Euroopan tulevaisuus levällään - mitä tehdä

Itse kukin meistä seuraa maailman ja Euroopan talouskriisejä, mutta kokoanpa tähän muutaman linkin aihepiiristä.

"Tätä läksyä Eurooppa ei oppinut" (Taloussanomat 3.10.). Nasevan tuntuinen historiakatsaus Euroopan kriiseihin 1900-luvulla ja politiikan kömmähtelyihin.

"Kuinka paljon velkaa on liikaa" (Taloussanomat 29.8.). Euroopan Keskuspankin tutkimus aiheesta. Juttu sisältää katsauksen eri valtioiden velkatilanteeseen.

"Kenen rahat uppoavat valtioiden velkasuohon?" (Taloussanomat 1.9.). Jutun lopussa kuvio Saksan, USAn ja Japanin velan kehityksestä 1970 alkaen sekä arvioita velan kehityksestä vuoteen 2040.

"Saksa sen sanoi: Älä luota Euromaihin" (Taloussanomat 21.11.). Belgialaisen Leuvenin yliopiston eurotalouden professori Paul de Grauwe: "EU:n velkasaneerausten valmistelut voivat merkitä jopa rahaliiton lopun alkua". Jutun lopussa taulukko Euroopan mailta vaadituista koroista ja riskiluokituksista.

"Kaatuuko euroalueen pyramiditalous?" (Taloussanomat 17.2.).

Positive money ja nef (the new economics foundation). NEF ja Southamptonin yliopiston professori Richard Werner ovat tehneet ehdotelman = Towards a twenty-first century banking and monetary system. - Olisikohan siinä avausta uudelle taloustieteelle? Eikös Suomessakin ole virinnyt "epäortodoksista" keskustelua moraalittomasta rahanluonnista ja mitä sille on tehtävä.

Degrowth Finland. Degrowth on näkökulma ja yhteiskunnallinen liike, joka asettaa talouskasvun ja sen hyvinvointivaikutukset kriittiseen tarkasteluun. Degrowth-talous tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen.

HS 21.11. Katsaus maailmantalouden kriiseihin 1900-luvulla. Uusin kriisi on Euroopan velkakriisi. Eli keskiössä ollaan.

Hajoaako siis euro, EU ja Eurooppa? Jos hajoaa, niin onko se hyvä vai paha? Ennen kaikkea: mitä tehdä. Tulevan eväät ovat Euroopassa levällään.