Juha Sipilän väite: EU-komissio vaatii sotea Suomeen

 

Väitteen Sipilä esitti tv:n Ykkösaamussa 9.3. sekä eropuheessaan 7.3.  

Väite ei voi olla totta. EUn komissio ei vaadi vaan suosittelee (kun kyse on maaraportista). Suosittelussa ja vaatimisessa on ero. Pääministeriltä on odotettava täsmällistä kieltä - sama koskee VM:ää. Suomen finanssieliitti, johon pääministeri kuuluu, käyttää Brysselin korttia kuin Moskovan korttia muinoin.

Euroopan finanssieliitillä - EUn komissio, Suomen hallitus, VM, Etla, Vesa Vihriälä, liike-elämä, Finanssiala ry - on oma Eurooppa-visionsa. Huolenpito ihmisten sosiaalisista ja terveydellisistä oloista rajataan finanssinäkökulmaan. Muita näkökulmia ei saa olla (sanoisi Emma Kari). Tässä visiossa Suomen sote on pieni mutta kuvaava palanen. Sipilän väite, tahallinen tai tahaton, avaa tutkimuksellisen näkymän Euroopan finanssieliitin toimintatapaan.

Ensinnäkin: VM on vuosien ajan käynyt informaatiosotaa soten puolesta. Se ja muut finanssipiirit, mm. Etlan Vesa Vihriälä, ovat haistaneet sotessa finanssilähtöisen vallankäytön ja rakennepolitiikan tilaisuuden: kustannusleikkuri, määrärahojen mitoitus ja jako VM:n ohjauksessa, sotetoimintojen rahoitusperusteinen jyystäminen reuna-alueilta alkaen. VM:n infosodan rinnalla Venäjän vaalihäirintä on leikintekoa.

Helsingin Eurooppasalilla 7.3. ilma puuroutui itsetyytyväisestä hyrinästä ja pöyhistelystä (ohessa kuva 1 sekä videot). Aiheena oli EU:n komission Suomea koskeva maaraportti helmikuulta 2019. Raporttia esittelivät EU:n rahoitusosaston pääjohtaja Manfred Bergman, työllisyysosastolta johtaja Katarina Ivankovic-Knezevic sekä VM:n kansantalouspäällikkö Mikko Spolander. Siinä kehunnassa unohtuivat jo kestävyysvajeetkin, mitä nyt ihmisten laiska lisääntyminen ja vanheneminen heittää pikkuriikkisen varjon. Mikä muuten on väestön syyllistämisen oikeutus ja totuus, syytä epäillä vahvasti.



Tyytyväinen hyrinä sakeutti Eurooppasalin.


Komission maaraportti alkaa hienovaraisella vihjauksella että sote-uudistuksessa on edetty vain rajatusti.

Manfred Bergman hehkutti erityisesti työkustannusten ja ns. kilpailukyvyn käyrää (ohessa kuva 2). Käyrän notkahdus on yhtä kuin kiky-sopimus. ”Se oli tuskallista leikkauksen kohteiksi joutuneille (mm. lomarahojen leikkaus julkissektorilla). Sen avulla Suomi pärjäsi. Jatkakaa samalla tiellä. Aktivoikaa myös kaikki epäaktiivit”, neuvoi EU-finanssipäällikkö Bergman. Aikoinaan atsteekit antoivat ihmisuhreja jumalille. EU:n finanssipiirit neuvoo tekemään samoin.


Kiky


Mikko Spolanderin ja muidenkin puheissa vilahti tuon tuosta sana tuottavuus. Mitä se tarkoittaa? Tuottavuus tarkoittaa väestön keskittämistä kasarmimaisiin oloihin. Tuottavuus tarkoittaa sosiaalisten ja terveydellisten olojen (sote) rapauttamista yhteiskunnan laitamilta alkaen, epätuottavien ihmisten heittämistä yli laidan ja muiden ajamista työvoimaksi, asuntojen ostajiksi, kuluttajiksi, markkianuhreiksi. Tähän sisältyy vaiettu ristiriita: rakentamistoiminnan lähestulkoon rajattomuus. Komission maaraportti moittikin Suomea vahvoin sanakääntein ja aivan oikein rakentamisen ylimitoituksesta: kasarmien rakentaminen ei ole tuottavaa toimintaa.

Ei-tuottavien ihmisten heitto yli laidan hoidettiin aiemmin eugeniikalla, heikompi aines estettiin lisääntymästä. Tänään keinona on finanssilähtöinen sote-ohjaus.

Tätä on Suomen sosiaalipolitiikka tänään. Tätä on EU:n sosiaalinen pilari, piilopakkoa. Tätä  on finanssieliitin Eurooppavisio. Tätä on Suomen sote.

Suomalaispoliitikot tai media (osin tahallisesti) eivät tätä rakennepoliittista kuvaa, josta siis peitellysti puhutaan tuottavuutena, tiedosta. Poliitikkojen ja median sote-keskustelu on naivia, hoidon yksityiskohtiin hyväuskoisesti rajautuvaa. Naiviuden esimerkistä käy vaikkapa Helsingin Sanomien pääkirjoitus 10.3. Sattumaa ei ole se että VM:ssä sote-asioita ja komission maaraportteja hoidellaan kansantalouden ja rakennepolitiikan yksiköissä, Spolanderin johdolla.

Komission hoputus, Sipilän mukaan vaatimus soten toimeenpanosta on erikoinen sikäli että hanke-ehdotukset on Suomessa todettu perustuslakia rikkovaksi. Onko EU:lla ja komissiolla oikeus vaatia Suomea toimimaan vastoin perustuslakiaan? Säätääkö EU uutta perustuslakia Suomelle? Perustuslaki ei ole eteerinen paperi juridiikan pilvessä. Perustuslaki on kansan turva maan hallitusta, eduskuntaa, EU:ta ja komissiota vastaan. Euroopan oikeusjärjestelmä ja oikeusajattelu on käymässä mielivaltaiseksi ellei ole ollut sellainen jo alusta alkaen. Onko tällaista EU:ta syytä pitää hengissä? Tuskin.

VM:n nettisivustolla komission maaraportin suosituksista sanotaan että niitä tulisi noudattaa. Miksi sana ”tulisi”. Keskiverto lukija ymmärtää että ”tulisi” tarkoittaa ”tulee”. Tämä on VM:n tapa luoda mielikuva EU-pakottavuudesta (kuten Sipilä) kuitenkin niin ettei VM:ää voi syyttää väärän kuvan antamisesta, siksi ”tulisi”.

Maaraportissa EU:n komissio kertoo jäsenmaiden sosiaalisesta suoriutumisesta (kuvio 3 ohessa). Se vertailee maita toisiinsa. Mikä on vertailun reaalinen perusta, reaalinen asteikko? Jos vertailun kiinnekohta on tavalla tai toisella huono, epämielekäs, yksipuolinen, puutteellinen, niin mitä merkitystä on sillä miten maa suoriutuu suhteessa toisiin. Mikä on sosiaalisen pilarin sisältö ja mieli? Maiden keskinäisvertailu leijaa sumussa vailla kiinnekohtaa. Vertailujen nikkarointi kasvattanee tekijöidensä tunnetta omasta viisaudestaan. Hyvän (suhteellisen) arvosanan saaneille se antaa keinon pöyhistellä ja sen myötä vaientaa keskustelun ja kritiikin omassa maassaan. Huonon arvosanan saaneet kiirustavat perässä veipä tie minne tahansa.


Suomen sosiaalinen suoriutuminen.


EU:n sosiaaliluonteesta tai luonteettomuudesta ei Suomessa puhuta, harva tuntee 'sosiaalista pilaria'. Ilmentääkö suoritusvertailu eri väestöryhmien kokemusta? Vertailutaulukko peittää taakseen tuskaa, pelkoa, ahdistusta, elämisen vaikeutta. Miten kaikki saadaankaan poistettua kuvasta. ”Tietoa” voidaan tuottaa lukemattomin tavoin. ”Tutkittu tieto” on vallankäytön väline. Tässä EU, VM ja Euroopan finanssieliitti ovat mestareita.

Göteborgissa oli jokunen vuosi sitten huippukokous EU:n sosiaaliulottuvuudesta. Ylimielisyyttään Juha Sipilä kieltäytyi sinne edes menemästä. Kokous oli julistuksenomainen mutta julistukseen ympättiin isoja periaatteita, mm. se että eläkkeet perustuvat työtuloihin. Eläkejärjestelmä on keskeinen, ehkä keskeisin osa Euroopan finanssieliitin valtaa (työeläkeyhtiöt Suomessa).

Huhtikuussa Suomi ottaa kantaa EU:n komission maaraporttiin. Kuka ja miten valmistelee Suomen nimissä annettavat kannanotot - mm. hallitustilanne ja vaalit huomioon ottaen? On helppo veikata valmistelijoiksi VM:n virkamiehiä, spolandereita. Toden totta, Suomen perustuslaki joudutaan kirjoittamaan uusiksi, näin on kuuluva lain 1 §:

”valta Suomessa kuuluu spolandereille ja Helsinki Demokselle”.

Lainauksia komission maaraportista koskien rakennepolitiikkaa ja sotea sen välineenä:  

 - The movement of the population from countryside to urban areas is a continuing process and one that is far from complete. (Onko EU:n ja Suomen hallinnon oikeus ja tehtävä sanella missä ihmiset elävät - ”far from complete”, ”complete”, täydellinen. )

 - The regional government, health and social services reform aims to lower expenditure growth in these areas.

 - There is a risk that the type of patients that currently have most access problems such as pensioners, the unemployed and people living in rural areas will remain relatively expensive to treat. This could lead to cherry picking of patients by the private providers and put the burden of the economically most difficult patients onto public healthcare.

 - Access to health care remains a concern, given the relatively high unmetneed for health services, especially for people not covered by occupational insurance.


Juha Sipilä Ylen Ykkösaamussa 9.3.2019.

EU:n komission maaraportti, Suomi

Manfred Bergmanin maaraportti-puhe Eurooppa-salilla 7.3.2019.

Muut maaraporttipuheet ja paneeli Eurooppa-salilla (Spolander ym)

Valtiovarainministeriön tiedote maaraportista

VM: Eurooppalainen ohjausjakso

Vesa Vihriälä: mm. tämä kirjoitus