Kirjassa Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot Jared Diamond, Suomen Akatemiankin akateemikoksi ylentämä, kertoo:

12 kasvilajia kattaa yli 80 % nykymaailman sadosta: vehnä, maissi, riisi, kaura, durra, soija, peruna, maniokki, bataatti, sokeriruoko, sokerijuurikas, banaani.

Viljakasvit kattavat yli puolet ihmiskunnan kuluttamasta energiasta.

Nykyaikana emme ole onnistuneet kehittämään ainuttakaan merkittävää uutta viljelykasvia.

Maailmassa on viisi välimerellistä ilmastoaluetta: Välimeren seutu, Kalifornia, Chile, Etelä-Afrikka, Lounais-Australia.

Välimeren seutu (Hedelmällinen puolikuu) on alueellisesti suurin. Lisäksi se sijaitsee Euraasian eli maailman suurimmalla yhtenäisellä maa-alueella. Siellä on monimuotoiset kasvi- ja eläinlajit, siellä on evoluutiota suosivat ilmastonvaihtelut, korkeuseroista johtuva ympäristönvaihtelu, on vuoria, suuria jokia, tulvatasankoja, autiomaita. Alueella asuvat kansat saivat soveliaan biologisen paketin, joka soveltui laajaan ruuan tuotantoon.

Diamond tarkoittanee välimerellisellä ilmastolla Chilen keskiosaa. Kuvassa vasemmalla pohjoisen Chilen, Atacaman autiomaan maaperää, hiekkaa, pieniä kiviä - tasaista kuin pelto. Vesi puuttuu.

Nykyisen San Pedron lähettyvillä kukoisti vuosina 800 eKr - 500 jKr Tulorin yhteisö. Alueella on ollut vuorilta tulevaa vettä ja metsääkin. Nyt jäljellä ovat hiekkaan peittyneet asumusten seinät. Ravinnon hankinta autiomaaksi muuttuneesta maaperästä vaatisi tänään niin kutsuttua innovatiivisuutta. Ehkäpä Sitran, Tekesin, Akatemian tai Finpron inno-ohjelmat löytävät ratkaisun.

Muinainen terassiviljelmä on kuin valtaisa amfiteatteri. Vuorilta tuleva puro solisee autioituneen terassien ohi. Kylä San Pedron eteläpuolella on edelleen asuttu ja osa viljelyterasseista käytössä. Ei ole tulvia eikä tulvapeltoja kuten Niilillä.



Joki- ja purolaaksot tarjosivat viljelypohjaa ja vettä. Vasemmalla Caspanan kylän terasseja, näistä tilkuista kyläläiset ottanevat ravintonsa tänäkin päivänä.

Isot jokilaaksot lienevät olleet ajoittain turvattomia, houkuttelevia valloituskohteita. Laakso San Pedron lähellä. Jokilaakson ylle kohoavalla kukkulalla, jolla opas seisoo, on ollut kivinen linnoitus, Atacaman kulttuurin keskuspaikkoja, sittemmin Inkojen yksi hallintopaikka. Espanjalaiset tuhosivat linnoituksen.

Pukara de Lasana. Pitkä jokilaakso Calaman kaupungin pohjoispuolella Atacaman autiomaan laidalla. Tänään porkkanan viljelyn keskus. Aiempina vuosituhansina laakso kilpaili Atacaman kulttuurin keskuspaikasta nykyisen San Pedron kanssa.

Viljelyaluetta Santiagon ja Valparaison välillä. Chilen 15 miljoonasta ihmisestä 5 miljoonaa asuu Santiagossa. Ateria santiagolaisen torniravintolan pyörivällä näköalatasanteella antaa aiheen miettiä, mistä ruoka tulee, miten valtaisa öinen valomeri ruokitaan.