Bidenismi USA:ssa ja Suomessa. Aikamme vaarallisin sana: unity.

 

Kiinan yliopistoissa ajattelu on kielletty, tekoäly tunnistaa kadunkulkijan. Venäjällä haastajat tapetaan. USA hokee unityä, yhtenäisyyttä. Sauli Niinistö perää eheyttä. UPIn johtaja Mika Aaltola vaatii kansakunnan yhtenäisyyttä 1930-luvun hengessä.

Yhdenmukaistaminen on aikamme sairaus. Se leviää ympäri maapallon. Tätä pandemiaa vastaan tarvitaan kiireesti rokote.


Yhtenäisyys, yksimielisyys, ykseys, kokonaisuus, identiteettialkio, state of being one, undivided, single undivided thing.

Mitä ovat rokotteen ainesosat? Hyviä avuja ovat historian taju, monikatseisuus ja ajattelun kirkkaus. Onneksi löydämme esimerkkejä läheltä. Timo Miettinen (HY) tviittasi 21.1.2021:

”En ole ihan vakuuttunut ajatuksesta, jonka mukaan ’kansan yhtenäisyys’ on demokratian keskeinen arvo. Olennaisempia ovat tavat, jolla erimielisyyksiin suhtaudutaan.”

Jani Kokko (Jyo) arvioi Bidenin puheen keskinkertaiseksi. Oleellista Kokon arviossa on historiantaju. Aiempien virkaanastujaispuheiden sisällön, hengen ja tyylin tuntemus auttaa suhteellistamaan asioita sen sijaan että vajoaa ekstaasiin ja orgasmiin kuten Rosa Kettumäki Ylen aamun Jälkiviisaissa, ääni yleten hän puhui USAn vaaleista koko maailman yhteisenä kokemuksena.

Miksi unity-teemaa on kavahdettava? Yhden vastauksen saamme luontoväeltä. Luontoväki hokee elonkirjoa, diversityä, monimuotoisuutta, moninaisuutta. Mihin nämä arvot katoavat kun siirrytään ihmisyhteisöön? Yht’äkkiä kaiken yllä leijuu unity, monotonia, yhdenmuotoisuus.

Hyvälä tahdolla Bidenin unityn voi ymmärtää kahdella tapaa. 1) sananmukaisesti, josta seuraa toisinnäkevien sysääminen syrjään, tukahdutus. 2) Pyrkimys yhtenäisyyteen viittaa Rosanvallonin demokratianäkemykseen joka ei nojaa enemmistövaltaan vaan aidosti yhteiseen ymmärrykseen.

Pelkään pahoin että bidenismin käytäntö tulee olemaan ensin mainittu, yhden totuuden ainoaksi naamiointi, amerikkalaisen tarinan ja vallankäytön betonointi, washington-hengen paluu. Näyttöä saatiin virkaanastujaispäivänä: irvailu toisinnäkeviä kohtaan ja spektaakkelimaiset allekirjoitukset tv-kameran edessä. Biden aloitti sättien ja rehvastellen. Sosiaalipsykologia on paljastava.

Enough of us is for all of us. Tätä Bidenin lausetta ihasteli Ville Blåfield Ylen aamun Jälkiviisaissa 22.1. Enough of us? Enemmistövallan ihailu, vähemmistön ylikävely. Mitä muuta tuo voi tarkoittaa? Tätäkö bidenismi siis on. Yllä mainittu Rosanvallon piti enemmistövaltaa demokratian loppuna (linkit kirjaan ja aiheeseen). Siinä meillä USA.

Sanna Marin toivoi USAn johtajuuden paluuta (lähde?). Teivo Teivainen (HY) puisteli päätään. Latinalaisamerikassa USAn johtajuus on merkinnyt kaappauksia, Atacaman vankiloita, maanpakoa, katoamisia, kuolemia, Sikojenlahtea, kauppasaartoa.

Historiantaju. United States of America syntyi kapinaliikkeenä, nousuna brittiläistä unityä vastaan. Teelasti Bostonin satamassa lensi mereen. Veronmaksu Lontoon bideneille sai riittää. Tänään USA kieltää itsensä, oman syntynsä. Capitolin portailla USA julistaa unityä. Suurvaltojen historia ja elinvoima tekee heiluriliikettä (Lilja 2021).

Tieteenpäivillä 2021 Hanna Wass (HY) kiersi ja kaarsi mahdollisuutta että itseään puolustaessaan demokratia tuhoaa itsensä. Kirjailija Ben Lerner kuvaa USAn hengenmaisemaa henkisesti ummehtuneeksi, sisäsiittoiseksi, säätiöksi jossa psykologit terapioivat toisiaan (Römpötti 2020).

Osa sivistyneistöä on muitta mutkitta määrittellyt Trumpin pelkäksi valehtelijaksi. Näin myös yliopistoväki Suomessa. Trump valehteli 15 kertaa päivässä, todisteli tieteen akateemikko, Helsingin yliopiston aiempi rehtori ja kansleri Tieteenpäivillä. Mikä on luottamuksemme näin eksaktiin huipputieteeseen?

Eikö Trumpia tai häntä äänestäneitä voida ymmärtää muusta katsannosta käsin? Markku Ruotsilaa kuuntelen kiinnostuksella, en siksi että hänen sanan olisivat vähemmän valhetta kuin Ilkka Niiniluodon sanat vaan siksi että hän yrittää katsoa asioita muiltakin suunnilta. Se on monikatseisuutta, tieteellistä pyrkimystä. Ruotsilalla on myös sosiaalipsykologinen katsanto. Psykologia on vahva elementti, ei vallanpitäjien työkaluna vaan ihmisten kokemuksen osana. Väitetään että Trump palautti itsetuntoa elävältä haudatuille ihmisille. Eikö tätäkin voisi tutkia kun kerran tiede pelastaa maailman. Ei, tutkimisen sijaan Trumpia parjaava ja vihaava sivistyneistö vaatii Markku Ruotsilan suun tukkimista, porttikieltoa televisioon. Tämä on suomalaisputinismia.

Tämän kirjoituksen lopussa vilkaisemme millaista sosiaalipsykologiaa Suomessa on harrastettu.

Itsetunnon nujertaminen, yhdenmukaistettu kansa, elitismin paluu, kuvittelun kuolema, ahdistuksen paluu. Osmo Soininvaaran sanoin: ”Takapajuisella ja uskonnollisella maaseudulla vastustetaan moderneja ja koulutettuja kaupunkilaisia.”

Mitä ahdistuksesta kirjoittaa sivistyneistön oma guru, Helsingin Sanomien ja Ylen aamun filosofi Jussi Ahlroth? Hän lainaa ranskalaisfilosofi Bataillen kirjaa Sisäinen kokemus:

”Bataille pitää ahdistusta arvokkaana asiana, ei jonain mitä pitäisi välttää. Hän kutsuu ahdistusta toisenlaiseksi tietämisen tavaksi, ei-tiedon menetelmäksi olla yhteydessä siihen, mitä ihminen on. Sisäisessä kokemuksessa ahdistus ja ilo ovat läsnä samaan aikaan. Se on siis perustavalla tavalla ambivalentti kokemus.”

Häilyvä sisäinen kokemus. Tuohan kuulostaa trumpilta. Oliko Trump uuden sielunmaiseman airut? Hän tiestulkoon lähensi ranskalaista ja uusamerikkalaista sielunmaisemaa.

Toisenlainen tietämisen tapa. Ei-tiedon menetelmä. Eivätkö sanat havahduta tieteen akateemikkoja? Ehkä aihe menee suomalaistieteen ja filosofien (epistemologien) ymmärryskentän ulkopuolelle. Politiikan pitää perustua tutkittuun tietoon, he toistelevat. Erilaiset tietämisen tavat – tässäpä olisi neitseellinen tutkimuskenttä akatemialle ja sen neuvostoille.

”Päämäärätön, eksyksissä, harhateillä, hukassa, ihmeissään, neuvoton, vieraantunut, juureton, vaivautunut, rauhaton – siitä seurasta minä löydän itseni”.

– Noin määrittelee itsensä amerikkalais-pakistanilainen kirjailija Jhumpa Lahiri.

Vielä kerran Bataillea, Jussi Ahlrothin sanoin: ”rannalle jäämisen kokemus, vimmainen rimpuilu järjestelmällisyyttä vastaan, rajat ylittävän kokemuksen kaipuu.”

Rimpuilu järjestelmällisyyttä vastaan. Tuohan on kuvaus Trumpista. Normit mereen kuten tee Bostonissa. Mielikuvitus loi ihmisen, sanoo Hararikin (Sapiens-kirja).

Biden edustaa järjestelmää, järjestelmän paluuta, vallitsevan olotilan konservointia. Psykologialtaan ja taiteellisessa mielessä Trump ja Biden ovat vastakohtia. Ihmiskunnan kulttuurinen pluralismi, monimuotoisuus vaatii kuvittelua ja irtiottoja. Olen mielikuvituksen puolella.

Ihmiskunnan (kansakunnan) yhtenäistäminen estää etsinnän, sammuttaa tiedon ja kokemuksen leikin, vie itsetunnon, vaientaa, samentaa tähyilyn todellisuuden tuolle puolen. Bidenin myötä USA vajoaa takaisin harmauteen, keskustelun katoon, pakkovaikenemiseen, sydänten suruun.

Vuosisata sitten maailmaa elävöitti surrealismi. Surrealismi astui todellisuutena pidetyn rajan yli, vaihtoehtoiseen todellisuuteen. Tänään todellisuuden rajan yli tähyilyä kutsutaan valehteluksi. Romahtanut on kuvittelun taso. Eniten tämä tauti vaivaa lukeneistoa.

Kirjassaan Aistien viisaus Minna Salami pohtii läntisen tietokäsityksen hataruutta ja uusiutumista. Samoilla jäljillä on Maggie Nelson Argonautit-kirjassaan. Mitä vihjaa Kari Enqvist: käsitys todellisuudesta voi olla illuusio. Fyysikko Carlo Rovelli lähestulkoon kiistää ajan olemassaolon. Valheenpaljastajille todellisuus on kivenkova. Kerran eksyin todellisuuden tarkastajien, faktantarkastajien joukkoon, poistuin nopeasti ja vähin äänin.

On kirjallisuutta joka menee tarinoiden tuolle puolen (miettii Jussi Ahlroth). Kirjallisuutta joka läpäisee ajan kertomuksellisen rakenteen. Kirjallisuus voi luoda murtumia. Taide on mahdollisuus rikkoa tarina.

Harari lukee tarinoihin uskonnon, rahan ja lain. Capitol-kukkula tarjoili uskonnon ekstaasia (siinä sortuu maallinen todellisuus). Bidenin ja Aaltolan unity oikeuttaa yhdenlaisen tarinan, luo monopolin. Biden on monopolisti.

Trump henkii murtumia, tähyilyä, taiteilijuutta. Biden jumittuu vallitsevaan olotilaan, tarinaan, faktoihin. Trump myllersi. Myllertää maailmaa pitää. Seisova maailma on tylsä maailma. Biden edustaa instituutioiden maailmaa, pysähtymistä, unityä, monotoniaa, tylsyyttä.

Jussi Pullinen kysyy: Voivatko paheksuntaa herättävät äänet tai vähemmistöjen puolustajat enää päästä ääneen? Onko hyödyllistä ajaa merkittävä osa ihmisistä marginaaliin ja todeta, että heillä ei ole paikkaa julkisessa keskustelussa? Politiikka on kamppailua kulttuurisesta tilasta ja sen kuvista. Tärkeintä on performanssi ja oma paikka kulttuurin kudelmassa. Sisällöistä on vaikea keskustella.

Paikka kulttuurin kudelmassa viedään väheksytyiltä. He eivät lausu runoja Capitolin rapuilla, eivät laula eiväkä kieu, eivät kietoudu punaiseen pakkahameeseen.

Heistä vaietaan ja heitä kuvataan takapajuisiksi. Takapajuisella ja uskonnollisella maaseudulla vastustetaan moderneja ja koulutettuja kaupunkilaisia.

Uiguureilla, kainuulaisilla ja USAn takapajuisilla on yhteinen tie.

Bidenismi Suomessa

Amerikan tarina ja Suomen tarina ovat yksi yhteen. Molemmilla on takapajuiseksi leimattu kääntöpuoli. USA:takin enemmän Suomessa lie käytetty taidetta kääntöpuolen takapajuistamiseen. Yritin katsoa elokuvasovitusta Väinö Linnan Pohjantähdestä ja Juhani Ahon Rautatiestä. Jouduin jättämään molemmat kesken, en pystynyt katsomaan (toki tallensin tutkimuskäyttöä varten). Ilmari Kianto, Joel Lehtonen, Juhani Aho, Väinö Linna, Peter von Bagh, ikoneiksi kohotettuja. Mikä heitä yhdistää? Etäinen kansa esitetään vähä-älyisinä, juoppoina, huorina, lapsen tasolle jääneinä, ylenkatseen ja naurun kohteina. Eniten pahaa mieltä minulle tällä hetkellä tuottaa Väinö Linna. Etäisen kansan halveerajasta on tehty kansalliskirjailija ja tieteen akateemikko. Suomalainen yhdenmukaistaja, unitaristi, bidenisti.

Suomalaissivistyneistö kisaa keskenään kuka herjaa hävyttömimmin ‘kainuulaisia’. Eräskin Tampereen professori kutsuu itseään filosofiksi, palkituista puhumattakaan. Vastalauseena näille herjaajille äänestäisin Trumpia. Kaukana ollaan Aleksi Kiven ymmärryksestä, Minna Canthin tuohtumuksesta, Pentti Haanpään uittomiehestä.

Ikuisesti muistamme Osmo Soininvaaran sanat: Takapajuisella ja uskonnollisella maaseudulla vastustetaan moderneja ja koulutettuja kaupunkilaisia.

Kansan kahtiajakaja ei siis ollutkaan Trump. Kahtiajakaja on Osmo Soininvaara.

Tapaus Mika Aaltola

23.1.2021 UPIn johtaja Aaltola tviittasi: ”Suomi on vielä terve demokratia. Mutta suojattomuus tuntuu kasvavasti myös täällä. Kansakunnan yhtenäisyydestä sekä päätöksenteon toimintakyvystä ja selkeydestä on syytä pitää kiinni.”

Näinkö lyhyt matka Trump-vihasta on natio-aatteen esiinnostoon? Aaltolan sanoissa leijuu 1930-luvun henki, natio. On pidettävä kiinni. Terve demokratia. Terve kansa. Kuinka pitkä tai lyhyt on seuraava askel: Blut und Boden.

Twitterissä vastasin Aaltolalle:
”Kansakunnan yhtenäisyys. Kaikua 1800-luvulta? Vai 1930-luvulta? Benedict Anderson: Imagined Communities, suomeksi Kuvitellut yhteisöt. Kansakunta – vieraannuttavin sana jonka olen koskaan kuullut.”

Mika Aaltola on Ulkopoliittisen instituutin johtaja. UPI on eduskunnan virasto. Aaltola on eduskunnan virkamies.

Yleen Aaltola kuskataan päivittäin, USAn vaalipäivänä 3.11. ainakin kaksi kertaa, aamulla Ylen aamussa, illalla A-studiossa.

Nykytutkijoista eniten pelkään Mika Aaltolaa.

Rokotteen kehittämisellä on kiire.

 

Lähteitä ja lukemistoa (vapaa järjestys, linkitys puuttuu)

Without soaring rhetoric, Biden offered enough of what we need, but will enough of us rise to his challenge? Chigaco Sun Times 20.1.2021.

Jussi Ahlroth: Tarinoita kritisoidaan todellisuuden etäännyttämisestä, mutta ehkä taide voi näyttää todellisuuden. HS 21.11.2020.

Jussi Ahlroth: Georges Bataillen Sisäinen kokemus on länsimaisen filosofian erikoisimpia teoksia. HS 2.1.2021.

Esa Lilja: Milloin imperiumit kuolevat. HS 10.1.2021.

Jukka Petäjä: Amerikkalaisen Jhumpa Lahirin pienten eleiden romaani kuvaa sivullisuutta, vieraantumista ja henkistä juurettomuutta. HS 29.11.2020.

Jukka Petäjä: Italialaiskirjailija Dino Buzzatin vino maailma avaa oven todellisuuden kääntöpuolelle. HS 1.8.2020.

Jussi Pullinen: Trumpin poistaminen Twitteristä on sosiaalisen median käännekohta. HS 9.1.2021.

Jussi Pullinen: Meemeistä tuli Washingtonissa totisinta totta .. politiikka Suomessakin muuttuu. HS 7.1.2021.

Harri Römpötti: Miljoonia myynyt Sapiens-tietokirja ilmestyi nyt sarjakuvana, jossa seikkailee myös kirjan kirjoittanut Harari. HS 9.1.2021.

Harri Römpötti: Ben Lernerin romaani piirtää kuvan Yhdysvalloista, jossa kieli on vallan väline – se erottaa ihmiset ja tekee ajattelun tyhjäksi. HS 6.11.2020.

Runo karkasi Kiinan keskitysleiriltä. HS 28.12.2020.

Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Gaudeamus 2020.

Kari Enqvist: Onko todellisuus pelkkä illuusio?

Ylen aamun Jälkiviisaat 22.1.2021.

Carlo Rovelli: Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää. Ursa.

Timo Miettinen, tviitti 21.1.2021.

Osmo Soininvaara, tviitti 6.11.2020.

Mika Aaltola, tviitti 23.1.2021.

Blut und Boden

Taistelu totuudesta: Tiede ja valetieto. Tieteenpäivät 16.1.2021. (Niiniluoto)

Hanna Wass: Haastavatko yhteiskunnalliset murrokset poliittisen järjestelmän ja edustuksellisen demokratian? Esitelmä Tieteenpäivillä 15.1.2021.

Pierre Rosanvallon: Demokraattinen oikeutus.

 

Juhani Kahelin: Rosanvallonin ajattelu.